Opettavainen ympäristö

 Lentomme Uuteen- Seelantiin ei sujunut niin hyvin, mitä kaikki aikaisemmat lentomme, mutta perille kuitenkin pääsimme. Koneemme oli moottorivian vuoksi korvattu pienemmällä ja perheemme ei siihen mahtunut. Uusi lento oli siirretty monta tuntia eteenpäin minkä vuoksi olisimme myöhästyneet jatkolennolta. Vaihtoaikaa olimme varanneet 6 tuntia, mutta sekin oli liian vähän. Virgin Australian palvelu, hyvästä maineestaan huolimatta, ei vakuuttanut. Saimme tehdä usean tunnin ajan töitä itse selvittääksemme perheellemme uudet lennot. Lopulta Air New Zealandin avulias työntekijä auttoi meitä korottamaan vanhat lippumme suoralle lennolle Perthistä Christchurch:in. Maksoimme erotuksen itse, mutta ainakin puhelimessa vakuutusyhtiö lupasi korvata erotuksen. Lapset olivat yllättävän sisukkaita ja jaksoivat odottaa asioiden selvittelyä nelisen tuntia. Tämän jälkeen palasimme Webstereille odottamaan illan suoraa lentoa. Lento kesti 6 tuntia, mutta sen lisäksi siirsimme vielä kelloja 5 tuntia eteenpäin. Jos jotain haluaa tästä oppia, niin sähköpostit kannattaa lukea ennen kentälle lähtöä, oli kello mitä tahansa. Jatkolennot olisi hyvä olla myös samalla varauksella tai ainakin tieto lentoyhtiöllä tulevasta jatkolennosta. Kuuden tunninkaan vaihtoaika ei siis ole riittävä L

Päivämme täällä upeassa maalaisympäristössä ovat kuitenkin pyyhkineet huonot kokemukset pois. Tämän hetkinen asuinpaikkamme on uskomattoman kaunis maalaismiljöö. Isäntämme Andrew oli meitä kentällä vastassa. He olivat valmistaneet meille ruuat valmiiksi talolle ja Andrew esitteli meille kärsivällisesti koko tilan, sen eläimet ja Eteläsaaren nähtävyydet. Talolta kaupunkiin on matkaa n. 20 min. autolla ja vuoristoon n. 30min. Talon lähistöllä on joki, missä lapset kävivät jo eilen uimassa. Andrew vaimoineen on rakentanut talon täysin itse. Kalusteet, ovet, kaapit jne. Hän on jopa takonut kaikki yli 3000 koristenaulaa itse. Talo on uskomattoman kaunis. Talon pihalla on paljon eläimiä. Sikoja, lampaita, kanoja ja paikallisia lintuja. Lapset ovat juosseet parin päivän aikana 20 kertaa katsomaan onko kanat munineet. Saaliina on tällä hetkellä 4 munaa. 

Keskustan ulkopuolelta löysimme puiston, missä lapset pääsivät uimaan ja aikuiset ihastelemaan hyvin hoidettuja puutarhoja. Teimme myös sademetsässä kävelyn. Kaupunki on halunnut säilyttää alkuperäistä metsää keskellä kaupunkia. Kaupunkiin oli myös tehty rakennuskonteista kahviloita ja kauppoja. Ne toimivat väliaikaisina kauppoina, kun vanhojen tilalle rakennetaan uusia. Alue oli omalla erilaisuudellaan varsin idyllinen. 

 Täällä liikenne on onneksi hieman Perthin miljoonakaupunkia rauhallisempaa ja ajo sujui ongelmitta. Keskittymistä vasemmanpuoleinen liikenne kuitenkin vaatii, eikä varsinaisesta ajonautinnosta voi puhua. Kaupunki hämmästytti meidät täysin kuuden vuoden takaisen maanjäristyksen tuhoilla. Kaupunkia ei oikeastaan ole, vaan se oli täynnä rakennustelineitä ja työmiehiä. Emme osanneet kuvitellakaan tuhojen laajuutta. Lasten kanssa kävimme hienon keskustelun maanjäristysten syistä ja seurauksista. Siinä missä Australiassa ihmettelimme kokonaisen kylän tuhoutuneen tulipalossa, on täällä sama tapahtunut maanjäristyksessä. Ainoa ihmetytti myös kovasti se, miten voimme nyt olla maapallon toisella puolella, vaikka emme ole pää alaspäin.

Rakennukset ovat eri vaiheissa, mutta kaikki käyttämättöminä. Osaa korjataan ja loput odottavat purkamista.

 Kuvia kaupungin jälleenrakentamisesta.